ENERO DE MUCHO SOL

¡hola! 

Lähetän teille kuvaterveisiä täältä aurinkoiselta Rochan rannikolta, viime päiväni ovat kuluneet pitkälti siskon kanssa rannalla ja erityisesti Laguna de Rocha -luonnonsuojelualueen autioilla hiekkarannoilla. Yhden yön olimme tällä viikolla myös samassa paikassa telttailemassa kaikkien kolmen siskoni kanssa. Tykkäsin kovasti, ja nuo rannat ovat ihania myös siksi, ettei sinne eksy turisteja, yleensä saa olla ihan rauhassa tai jopa yksin. 

I wanted to show you some pics from here, from the sunny coast of Rocha. The past days I have spent with my sister at the beach, especially at the nature reserve of Laguna de Rocha. One night we also went camping there with all my three sisters, I really like the place, its peacefulness and beauty. That area is probably the only one near La Paloma during the summer, to where only very few tourists find their way. 

Kävimme siskojen kanssa viime viikolla Chuyin rajakaupungissa ihan Brasilian rajalla. Kävelin siis Brasilian puolella, sillä kaupunkia halkova pääkatu toimii rajana. Ihmisiä oli paljon ja liikenne aikamoinen sekamelska, kadut täynnä tax free -kauppoja, vaatekauppoja, halpoja ruokakauppoja ja eritoten kojuja, joissa myydään kaikkea epäaidoista Niken lenkkareista ja vaatteista tupakkaan, alkoholiin, elektroniikkaan, aurinkovarjoihin, sandaaleihin ja käsitöihin. Kaikkea mahdollista siis, laittomiakin asioita. Itsessään tuo kaupunki on pieni, mutta aina täynnä ihmisiä, uruguaylaisia, argentiinalaisia, brasilialaisia ja törmäsinpä sellaiseenkin autoon, jossa oli perulaiset rekisterikilvet. 

The last week we made a short trip to a town called Chuy on the border to Brazil. I walked in Brazil, because a street going through the town is the borderline. The place was really crowded of people and cars, the traffic was a horrible jam. All the streets were full of tax free -shops, clothing shops, supermarkets and all kinds of stands, where you could buy anything from fake Nike shoes and clothes to tobacco, alcohol, electronics, sandals and crafts. Everything possible, also illegal stuff. The city itself is quite small, but always full of people, Uruguayans, Argentinians, Brazilians, I even saw a car from Peru. 

Postauksen viimeiset kuvat ovat murgasta, uruguaylaisesta musiikkiteatterista, tarkemmin La Paloman murgasta eli Palomurgasta. Murga on laulua(suurin osa miesääniä, naisäänien määrä vaihtelee), tanssia ja näytelmää, olennainen osa ovat myös esiintymisasut ja maskeeraus. Laulujen ja murgan aiheet ovat yleensä paikalliseen ja uruguaylaiseen kulttuuriin liittviä, politiikkaa tai muita ajankohtaisia ilmiöitä, huumoria unohtamatta. Säestyksenä laululle on pieni soitinryhmä, johon yleensä kuuluu useammat erilaiset rummut ja lyömäsoittimet ja mahdollisesti kitara, joskus toinenkin. Ensimmäinen kosketukseni murgaan oli täällä musiikintunneilla, kun opiskeltiin uruguaylaisen musiikin historiaa, mutta nyt viime aikoina olen ollut usein katsomassa juuri Palomurgan esityksiä, kavereitani ja heidän vanhempiaan soittaa ja laulaa tuossa ryhmässä. Tosi kiva fiilis, kun vihdoin alan ymmärtää laulujen sanat, vitsit ja kulttuurisidonnaisetkin jutut! 

The last photos of this post are from murga, which is a typical Uruguayan genre of musical theater, and in the photos you can see the murga of La Paloma, La Palomurga. Murga consists of singing, male and female voices, dance and acting, and colorful costumes and make-up are also an important part. The themes of the songs and the murga are usually something about the local culture, politics and other timely and current phenomenons, filled with humor. As an accompaniment works a group of percussion instruments and maybe a guitar or two. The first time I heard of murga was a at music class in high school here, studying the history of Uruguayan music, but now lately I have been watching the performances pretty often, since my friends and their parents are part of the group. It feels so good, that I start to understand the words, themes and jokes, even the ones, that are well tied with the culture and politics!

Mate <3

La luna llena - täysikuu - Laguna de Rocha

<3 siskon koiruus

Locos :D

Näin pirteältä näytin kolmen teltassa nukutun tunnin jälkeen :P

Soy como una uruguaya - siempre con el mate.

Dunas costeras - hiekkadyynejä silmänkantamattomiin. Laguna de Rocha on myös laaja luonnonsuojelualue sen monipuolisen biodiversiteetin takia. Silti silmääni pisti kaikenlaisen roskan suuri määrä rannoilla :O

Parque Andresito - La Paloma

Playa de Los Botes eräänä iltapäivänä, en ole ikinä nähnyt siellä noin paljon ihmisiä! Ajatellen sitä, että vielä reilu kuukausi sitten kävin tuolla juoksulenkeillä, ja siellä ei itseni lisäksi ollut kuin muutama surfin maajoukkuelainen ja pari koiraa. 

Brasilialainen Coca Cola.

Jälkiruoka on pakollinen kuvattava :D 

Avenida Brasil - Uruguayn ja Brasilian raja. Kaikki kyltit ja infot löytyivät muuten myös portugaliksi!

Kaduilla joku myi pehmistä suoraan tälläisistä! :D

Brasilialaista yerba matea - kuulemma hiukan erilaista. Brasiliassa mate = chimarrao.

Sandaalien määrä :D

Liikenne Chuyin alueella oli kohtuullisen sekavaa ja ruuhkaista :D

Playa La Serena

Murga - huomatkaa värikkäät asut ja maskeeraukset!

a las órdenes! 

Martta

p.s. I will be back soon with photos and stories about the latest activity I found to fill my days with, volunteering in an organisation that helps to save sea turtles and protect the biodiversity of the Uruguayan coast!  

p.p.s. Follow me on Instagram marttajohannna for more photos and events of my daily life here! 

CANELONES 02/01-05/01/2017

¡hola! 

Tein ihan tämän vuoden alussa muutaman päivän retken Canelonesiin. Tällä kertaa synttäreille ja läksiäisiin. Ohjelmassa oli erään kaverin synttärit Atlántidassa meren rannalla, AFS:n nyt tammikuussa kotimaihinsa palaavien vaihtareiden läksiäiset myös rannikolla, sekä vähän yllättäen myös toiset synttärit ja yksi yö norjalaisen ystäväni Maritin luona Santa Lucíassa. Onnistuimme katsomaan bussiaikataulut vähän väärin päin, myöhästyin Montevideo-La Paloma -bussista, kävin Montevideossa vaihtamassa lipun Canelonesista käsin, nukuin yhden yön lisää Maritin kotona ja kävin hänen kaverinsa synttäreillä. Hauska sattuma, sillä olin kutsuttu näihin juhliin jo etukäteen, silloin kuitenkin sanoin, että mulla on paluulippu jo aikaisemmin. Pääsin siis tutustumaan Maritin kavereihin, jotka oli oikein ihania ja otti mut tosi kivasti vastaan. 

I spent the first days of this year on a little trip to Canelones. This time to a birthday party and the farewell of those exchange students of AFS who now will return to their countries this week. As a bit of a surprise, I went to another birthday party in Santa Lucía with my Norwegian friend Marit. We somehow looked all the bus timetables a wrong and I missed my bus Montevideo-La Paloma. I had to go to Montevideo to change my ticket and after that stayed one more night in Marit's house. There was a birthday party for one of her friends that night, to which I had been invited already before, but I had said that I can't, I have the bus to La Paloma. After this incident I then got to go to the birthday party and meet the friends of Marit, who all were so nice and welcoming for me. 

Niin kaunista.

En yhtään muista mikä oli näin hauskaa, mutta tässä siis edustettuna Suomi ja Tanska. 

Islandia, Italia, Noruega <3

Mis amores <3

<3

las chicasss

Tässä on mun ja Barbaran mukit ja kattokaa toi on mun nimi thain kielellä! ^_^

Buen viaje a Thailandia John! 

AFS Family <3

Viime päiviin takaisin täällä La Palomassa on kuulunut paljon hiekkaisia varpaita ja suolasta takkuisia kampauksia. Hellelukemat ovat olleet useampana päivänä lähempänä 35 C ja itse kyllä mieluummin viettäisin nämä päivät ainakin keskipäivän polttavan auringon osalta mieluiten sisätiloissa. Onneksi merivesi sentään on ihanan viileää. Taas siis asia, jonka takia kaikki sanovat Rochan rannikolla asumisen olevan oikea privilegio, etuoikeus. Kaupungeissa sisämaassa kuumuus on vielä tukalampi kuin täällä mm. merituulen takia, eikä siellä ole mahdollisuutta uida koko päivää viilentävässä merivedessä. 

These past days back in La Paloma has meant toes in the sand and hair tangled from the salt of the sea. It's been around 30 degrees Celcius all the days, and at least for the midday I rather stay indoors. Luckily at least the water in the sea is colder. So one more thing, why everybody says, that it is a privilege to get to live here at the coast of Rocha. In the cities far away from the coast the temperature is even worse, there is no wind from the sea or opportunity to take a dip in the sea. 

Mis finlandesas <3

Tänä viikonloppuna Dianalla oli täällä La Palomassa perheensä kesämökillä kylässä joukko muita YFU:n vaihtareita, mukaanlukien kaksi suomalaista tyttöä, ja heidän kanssaan olimme rannalla ja illalla myös kiertelemässä La Palomaan nyt kesäilloiksi nousseita markkinoita. Totesimme suomalaisella tyttöporukalla, että suomen puhuminen tuntuu kyllä aika kummalliselta, ja joka väliin tuppasi tunkemaan tambien, ta, si, tai bueno espanjaksi. Ja päivittelimme jo varmaankin tuhannetta kertaa, että aika kuluu ihan liian nopeasti. Mutta niin se kuluu. Ihan todella nopeasti. 

This weekend Diana had her exchange student friends visiting from all over the country, including two Finnish girls, we went to beach together and took a look at the shops and fair that belong to the summertime La Paloma. We agreed with the other Finnish girls that talking Finnish feels weird and that language was filled with little Spanish words such as tambien, ta, si or bueno. And again, how really fast the time really goes. So fast. Too fast. 

besos, Martta 

DICIEMBRE

¡hola!

Kirjoitan teille nyt vihdoinkin kuulumisia joulukuun ajalta, kirjoittaminen jäi, kun alkukuun päiväni eivät sateisen sään takia erityistä ohjelmaa juuri sisältäneet ja myöhemmin onnistuin jättämään Canelonesin ja Montevideon reissun jälkeen sekä kännykkäni että kamerani matkan varrelle, joten niiden vähäistenkin kuvien saapuminen viivästytti tekstin ilmestymistä entisestään.

Finally I've got you something to share, about all kinds of things and events I was up to this December. Writing the blog kind of just remained, when on the first days of December we had a lot of rain and I didn't do that much. Now later I forgot my camera to Canelones when travelling there and in Montevideo, so that's one more reason for my publications being badly late. 

¡vamos arribaa la celeste!

Joulukuun alussa juhlittiin tietenkin Suomen itsenäisyyttä, täällä sitä juhlistin makaronilaatikolla, omenapiirakalla, suomalaisella kahvilla ja omin käsin askartelemillani pikkuruisilla Suomen lipuilla. Katsoin myös areenasta itsenäisyyspäivän paraatin ja virallisen lipunnoston, linnan juhlat jäivät tällä kertaa katsomatta hiukan hankalan aikaeron takia, täällä oli iltapäivä ja paljon ohjelmaa juhlien aikaan.

The beginning of December we of course celebrated the independence of Finland, here I made Finnish food, Finnish coffee and little flags I did myself. I also watched the independence day parade and other celebrations from Finland from internet. 

Kävin myös tunkeilemassa Uruguayn YFU:n leirillä La Pedrerassa yhden päivän verran joulukuun alussa. Moikkaamassa tietysti kohta Sveitsiin palaavaa kiireistä Dianaa, mutta myös puhumassa suomea YFU:n seitsemän suomalaisvaihtarin kanssa ja tietenkin jakamassa vaihtokokemuksia ja nauttimassa auringonpaisteesta. Sain taas kuulla moneen kertaan kuinka onnekas olen saadessani asua Rochan rannikolla. :)

I also visited a camp of YFU Uruguay in La Pedrera, near La Paloma for one day in the beginning of December. Meeting Diana and all other exchange students, but also talking Finnish, because YFU has seven Finnish exchange students here in Uruguay. It was great to share experiences, talk about possible challenges and enjoy the sunshine. Again I heard like thousand times how lucky I am when I get to live at the coast of Rocha. :)

Joulukuun alussa juoksin 7km kilpailun täällä La Palomassa

La Pedrera - Playa Desplayado 

Viimeisenä viikonloppuna ennen joulua suuntasin jo torstaina kohti Pandoa ja Canelonesin departamentoa. Barbara tuli minua vastaan bussiterminaaliin Montevideoon, jonka yhteydessä olevassa ostoskeskuksessa shoppailimme hetken ja soimme ainakin kolmet jäätelöt. Myöhemmin matkustimme tukalassa helteessä Pandoon ja yövyin kaksi yötä Barbaran kotona. Käytiin Montevideossa vielä yhdessä toinenkin reissu saksalaisen vaihtarin Annen yllätysläksiäisissä, hän kun palaa kotimaahansa nyt tammikuussa.

The last weekend before Christmas I took a bus already on Thursday to go to Pando in the departamento of Canelones. Barbara came to meet me in the bus terminal in Montevideo, we did some shopping and ate way too many ice creams. Later we traveled to Pando and I stayed two nights at Barbara's home. We also did another trip to Montevideo the following day to go to the surprise farewell party of Anne, who will return to Germany now in January. 

Lauantaiksi pääsimme vihdoin kahden tai kolmen myöhästytyn bussivuoron jälkeen Pandosta Canelonesiin, jossa kiersimme kaupunkia jonkin verran, ilmoittauduimme sunnuntai-aamulla odottaneeseen juoksutapahtumaan ja kävimme teatterissa. Barbaran kanssa olimme yötä erään AFS:n vapaaehtoisen luona ja aamulla Barbara lähtikin juoksikilpailuun. Minunkin piti, mutta jostain syystä olin tosi huonossa kunnossa ja kipeä, ehkä taas ruokamyrkytys tai sitten joku flunssa, joten tällä kertaa juoksu jäi minulta väliin. Myöhemmin päivällä tapasimme kaikki muut AFS:n vaihtarit ja otimme bussin päämääränämme Los Cerrillos ja AFS:n midstay/end of stay -leiri.

Saturday we missed like two or three buses with Barbara, but finally arrived to Canelones, where we walked around the city, did the inscription to a running event for Sunday morning and went to theater. We stayed the night at the home of a volunteer of AFS, and on Sunday Barbara went running. I was supposed to go too and had planned to go as well, but for whatever reason I felt really bad. I don't know if it was food poisoning or some kind of flu, but that time I missed the run. Later during the day we met all the other exchange students of AFS and took a bus to Los Cerrillos, as the midstay/end of stay orientation was waiting for us.  

Midstay -leiri oli ehkä kaikkien mielestä ehdottomasti paras kaikista tähän mennessä kokemistamme. Meillä kaikilla oli niiiiin mukavaa. Mukaan lukien vesisota, eräänlaiset olympialaiset finaaleineen, johon kuului mm. uruguaylaisen tangon opettelua, yhdessä siskonpetillä nukkuminen (josta ei meinannut tulla mitään kun meitä nauratti niin kovasti) ja tietenkin hyvät keskustelut. On niin kovin haikeaa hyvästellä kaikki nyt tammikuussa kotimaihinsa palaavat vaihtarit! Toisaalta onneksi on olemassa hyviä tapoja pitää yhteyttä ja tästä eteenpäin jokaisesta maailman kolkasta löytyy sohva nukkumista varten. 

I think we all agreed that this midstay camp was the best we have had so far. We had soooo much fun. Such as water guns, competitions, dance competition which included learning uruguayan tango, sleeping together on the floor (which didn't really work because we laughed so hard) and good conversations. It's so sad and hard to say goodbye to all the students that will leave back to their countries now in January. Luckily we still have good ways to communicate and at least from now we all will have a sofa to sleep on in every part of the world. 

Mis tailandeses <3 

Meillä kaikilla oli niin mukavaa :D

<3

Joulu saapui myös tällekin pallonpuoliskolle, vaikka itse sen suhteen olinkin vähän hukassa. En päässyt joulukirkkoon. En syönyt suomalaisia jouluruokia pipareita ja Fazerin Sinistä lukuun ottamatta (kiitos niistä <3), enkä käynyt joulusaunassakaan. Tai avannut lahjoja yhdessä perheeni ja sisarusteni kanssa. Sen sijaan vielä jouluaattoon saakka arki jatkui täysin normaalina ja ihan tavallisena (verrattuna siihen, että Suomessa kaikenlainen jouluhössötys alkaa näkyä viimeistään ehkä adventtina...). Jouluaattona hostäiti teki pan dulcea (makea joululeipä jossa on mm. hedelmiä ja ihan sokeria, vielä makeampaa kuin suomalainen joululimppu siis) ja illaksi lähdimme sukulaisten luo Rochaan, jossa juhlimme aamukolmeen asti syöden asadoa (kaikenlaista grilliruokaa). Täällä jouluaattoiltaan kuuluivat myös ilotulitukset ja ilmeisesti jotkin juhlat jatkuivat aamuun asti, itse menin nukkumaan. 

Christmas arrived also here on the other side of the world, even though fro me it was in all ways very different. I didn't get to go to Christmas church. I didn't eat Finnish Christmas food, except chocolate and gingerbread cookies (thank you <3). I didn't go to Christmas sauna. Or opened he gifts with my family and siblings. Instead the everyday life stayed all the way similar until the Christmas Eve (compared to Finland where Christmas is really visible a long time before that...) On Christmas Eve my hostmom made pan dulce, sweet Christmas bread with fruits and for the night we went to Rocha to celebrate with the whole family and all relatives. We ate asado (barbecue), listened to music and watched fireworks. If I understood right, some kind of parties continued until the morning, but I went to sleep. 

Cabo Polonio con mis amores

Punta del Diablo

Joulun jälkeen välipäivinä tein Pandossa asuvien vaihtareiden ja heidän kavereidensa kanssa päiväreissun Punta del Diabloon ja Cabo Polonioon. Reissun järjestelyssä oli aikamoinen säätäminen, vaikka tietenkin yritän ymmärtää, kuuluuhan sellainen hiukan erilainen aikataulukäsitys ja spontaanius olennaisesti tähän kulttuuriin. Meillä oli kuitenkin lopulta oikein ihana reissupäivä ja sain paljon uusia kavereita ja tapasin vanhoja. Ja kukapa ei pitäisi Cabo Polonion tai Punta del Diablon kaltaisista rannoista, niin ihania! 

After Christmas I was on a trip to Cabo Polonio and Punta del Diablo with the exchange students of Pando and their friends. There was kind of lot problems and other difficulties arranging the trip, but at the end we had a lot of fun and really great time. Also this spontaneous style and looser timetables are a part of the culture, so I try to understand that. I got many new friends and met old ones, that was awesome. And who wouldn't like beaches such as Punta del Diablo or Cabo Polonio, they are so lovely! 

saludos, Martta