Mostrando las entradas con la etiqueta Canelones. Mostrar todas las entradas
Mostrando las entradas con la etiqueta Canelones. Mostrar todas las entradas

jueves, 22 de junio de 2017

JUNIO - 10 MESES 💖

hola, 

Terveiset talvisen koleasta Uruguaysta! <3 

Tämän postauksen kuvat ovat parilta eri retkeltä Montevideoon, "kirjan päivän" tapahtumista Canelonesin kaupungissa, eräältä iloiselta illalliselta ja Catalinan, mun consejeran synttäreiltä. Ja koska mun vaihtovuosi on lähenemässä loppuaan, pohdinnoilta siihen liittyen ei tietenkään voi välttyä. 

Greetings from chilly and cold Uruguay! <3 

The pictures in this post are from a couple of trips to Montevideo, from "the book day" -event in Canelones, from this one happy dinner and from the birthday party of Catalina, my AFS counselor. And as my exchange year is getting closer to its end, I'll share some of my thoughts related to that. 





Eräänä harmaana iltapäivänä teimme pikkuveljen kanssa retken Montevideoon Buceon alueelle, rannalle, otimme paljon kuvia, bongasimme papukaijoja ja puhuimme kovaan ääneen englantia (ja suomea :D, veli osaa jo monenlaisia tärkeitä sanoja kuten "perhonen", "kaunis sisko", "mitä kuuluu", "miten menee" ja "musta ois kiva et sä oisit vaan hiljaa"...) ja käänsimme tietenkin katseita jajaja. Hankalan paikan tullen venäjää taitava veljeni vain sanoo olevansa Moskovasta ja kaikki on taas hyvin, turisteja aina ymmärretään :D 

On the other day, even though it was such a grey and not so pretty weather, we went to Montevideo with my brother, and visited the Buceo region, the beach, took lots of photos and talked English out loud. (And Finnish :D, my brother already knows many important words such as "butterfly", "beautiful sister", "how are you" and "I would like that you'd just shut up"...) Some people looked at us weirdly jajaja. Anyway, whatever happens, as my little brother speaks Russian he can always tell he's from Moscow and it's all good as tourists are always understood and forgiven haha :D 


World Trade Center Montevideo



Papukaijoja! Nuo vihreät linnut siis, vaikka huonosti erottuvatkin nurmikosta...

Playa del Buceo, Montevideo


Yleisö ihastui kovasti thaimaalaiseen kulttuuriin! <3

"Kirjan päivä" eli "Dia del Libro" oli Uruguayssa muutama viikko sitten ja kävimme vaihtariporukalla kertomassa eräässä lukiossa ja yläkoulussa kotimaidemme kirjallisuudesta ja kulttuurista. Kaikki kuuntelemassa olleet lapset ja nuoret ottivat meidät innokkaasti vastaan, ja jopa halusivat kuvia meistä :D Thaimaalainen tyttö sai kaikki heti puolelleen tervehtien heitä thaimaalaiseen tapaan kumartaen! Edes kielimuuri ei tullut esteeksi, ja yleisö etsi innokkaasti maailman kartalta jokaisen maan. Kanada, Norja, Suomi, Thaimaa ja Uusi-Seelanti tulivat tutuiksi <3

"The book day" aka "Día del Libro" was celebrated in Uruguay some weeks ago, and with other exchange students we visited a high school in Canelones telling about our cultures and the literature of our countries. All the children and youngsters were so lovely and so interested about everything we talked about! They even took pictures with us! :D The girl from Thailand got everybody fascinated by greeting them in Thai way, with a bow! Not even language barrier was able to inhibit the moments of learning and connection we experienced. And the kids were so happy trying to find all the countries from the map! They got to know Canada, Norway, Finland, Thailand and New Zealand! <3

Heladitos con Barbi - Ice cream with Barbi <3

Norwegian version of cinnamon buns! - Norjalaisia korvapuusteja!

Las más lindas! <3
Pari viikkoa sitten eräänä sunnuntai-iltana kokoonnuimme Silvian kotiin pitämään tyttöjen iltaa ennen kuin lähdemme ja kokkaamaan monenlaisia herkkuja unkarilaiseen, thaimaalaiseen, islantilaiseen, suomalaiseen, norjalaiseen ja uruguaylaiseen tapaan. Norjalaiset korvapuustit maistuivat ainakin melkein kodilta! Ja thaimaalainen liha oli niin tulista, että se tuntui vielä parin tunnin päästäkin, mutta hyvää! Saimme myös kaikki Silvialta riipukset kivillä, jotka ovat alunperin Artigasista läheltä Brasilian rajaa. Että muistamme aina Uruguayn! Ja rakkaat ihmiset täällä! Ja ainiin, ihan illan aluksi kävimme Barbaran kanssa perinteisillä jäätelöillä. Ihan vaikka vaan siksi, että jäljellä on alle kuukausi tai siksi että jäätelö on aina hyvä idea.

About two weeks ago on a beautiful Sunday night we got together at the house of Silvia, just to cook delicious foods from all over the world and to spend a girls night before we go in July. Norwegian cinnamon buns tasted almost like home! And the meat from Thailand was so hot and spicy that you could feel it even after a few hours, but so good! In addition, we all got little gifts from Silvia, little pendants with Uruguayan rocks on them. So that we'll always remember Uruguay! And all our loved ones here! Also, with Barbi we went to get our traditional evening ice cream. Just because there's so little time left and because an ice cream is always a good idea. 

Cumple de Catalina <3 photo: (c) Pream Pantira

(c) Pream Pantera <3

Toisena menneenä viikonloppuna juhlistimme Catalinan, vapaaehtoisen ja mun consejeran synttäreitä, ja söimme luvattoman paljon ihania herkkuja ja joimme teetä ulkona lapaset kädessä ehkä parin asten lämpötilassa (Uruguayn mittakaavassa todella kylmä). Oon niin kiitollinen kaikista vaihtarikavereista ja muista ihanista ihmisistä joita olen oppinut AFS:n kautta tuntemaan! Ootte parhaita!

Other one of the weekends this month we celebrated the birthday of Catalina, a volunteer and my consejera. We had so much fun, ate so many things that all were so good and drank tea outside in a temperature of a few degrees of Celsius (which, believe me, is so cold in Uruguay). I'm so so thankful of all AFS friends and people I have got to know! You are the best! 

Tehtiin Barbaran kanssa ainakin puolentoista tunnin bussikierros Montevideon keskustassa, kun otettiin vahingossa joku bussi joka kiersi koko kaupungin. Ehkä se oli kuitenkin kaikki sen arvoista, 33 pesoakin on vain yksi euro. 


Täällä on viime aikoina ollut poliittisista syistä montakin lakkoa julkisissa kouluissa, lukioissa ja yliopistoissa opettajien ja muun henkilökunnan vaatiessa parempaa palkkaa ja työolosuhteita, ja vaikka mulla yksityiskoulun oppilaana koulua onkin ollut normaalisti, lähdimme eräänä lakkopäivänä vaihtarityttöjen kanssa Montevideoon seikkailemaan ja elokuviin. 

Muut lähtivät kohti pääkaupunkia jo aikaisin aamulla, kiersivät vanhaa kaupunkia ja Montevideon satamaa, ja Barbaran kanssa tulimme perässä myöhemmin. Kävelimme ympäri Parqué Rodó -puiston, parin ostoskeskuksen, kahvilan ja ramblan eli rantatien ja päivän päätteeksi käytiin katsomassa uusi Pirates of the Caribbean. Montevideosta löytyy aina jotain uutta, enkä varmasti ehdi kiertämään kaikkia paikkoja jotka haluaisin nähdä ennen Suomeen paluuta. Yksi syy lisää palata tänne heti kun mahdollista. 

Here we have had quite a few strikes in elementary schools, high schools and universities lately for different political reasons, but first of all because teachers and other staff want better salaries and working environments. It has not really affected me since it's a topic of public schools and here I'm in private school, but one day since my exchange student friends didn't have school due to the strike, we took the chance and went to Montevideo to explore the city a bit and to watch a movie. 

All the others went to Montevideo already at the early hours of morning, but with Barbara we joined them later. We walled through the old city center, harbor and some shopping malls, cafés and beaches as well as the Parque Rodó. At the night we went to see the new Pirates of the Caribbean. I really love it how there's always something new to see in Montevideo, and I won't be able to see all the places I would like to see before I go. One more reason to come back as soon as possible.

Äiti ja iskä, mitä jos muutankin tänne...?

La mejor compania <3 


Parque Rodó


<3

Olen mitä luultavimmin käyttänyt kuluneen kuukauden aikana lukemattomia ilta- ja aamuyön tunteja, bussimatkoja ja hostisovanhempien kanssa jaettuja matenjuontihetkiä sen faktan pohtimiseen, että jäljellä on ihan oikeasti vain yksi kuukausi. Yksi kuukausi mun vaihtovuotta, yksi kuukausi Uruguayssa, yksi kuukausi tässä perheessä. Kaksi viikkoa koulussa, neljä viikonloppua ja yksi talviloma. Haikeutta on ilmassa, siihen auttavat vain tieto paluusta tänne kauas maailman leveimmän joen rantamaisemiin, tieto siitä, ettei isäntäperheeni tule unohtamaan minua ja se, että eurooppalaisia vaihtarikavereita on helppo nähdä jälkeenpäin. 
On klisee, että vaihtovuosi kuluu nopeasti, mutta tulevat vaihtarit: uskokaa, se kuluu paljon nopeammin kuin uskottekaan! NAUTTIKAA joka hetkestä, olkaa avoimia OPPIMAAN jokaisesta kokemuksesta ja lähtekää ROHKEASTI mukaan kaikenlaisiin tapahtumiin ja minne ikinä teitä kutsutaankaan! Se kaikki on todellakin sen arvoista, lukion vuodella viivästymisen arvoista, koti-ikävän ja itkujen arvoista ja kielen ja kulttuurin oppimisen hankaluuksien arvoista. <3

I have surely spent a bunch of late night and early morning hours, bus trips, mate moments with grandparents, and others just to think about the fact that there really is only one month left in Uruguay. One month of my exchange year, one month in this family. Two weeks of school, four weekends and one winter holiday. It is sad, the only helpful things are that I know how I can always come back here to the shores of the widest river in the world, that this family will never forget me, and the fact that it will be pretty easy to meet European exchange student friends afterwards. It is a cliche, that exchange year goes by so fast but it's so true! I want all of you future exchange students to believe that it is true! You gotta ENJOY every moment, you gotta be OPEN to learn from every experience, and you should be BRAVE and take part in all kind of events and things you are invited to or you have the opportunity to try. It is all really worth it, worth the delay of a year in high school worth the homesickness and tears and worth the difficulties and challenges of learning new language and culture. <3

Kunpa palmut selviäisivät Suomessakin... I wish palm trees would survive in Finland too...

Yritän ottaa kaiken irti tästä viimeisestä kuukaudesta tällä puolen maailmaa, joten pidän Suomeen tavallista vähemmän yhteyttä. Kaikki on kuitenkin mulla hyvin ja kohta nähdään jo! <3

I'm trying to really enjoy this last month here on the other side of the world and because of that, I'm keeping less contact to Finland. However, I'm fine here and we'll meet soon! <3


beso grande, Martta 



lunes, 1 de mayo de 2017

EIGHT MONTHS

buen día, 

Vaihdoin siis maisemaa. Valtameri ja rantahiekat vaihtuivat peltoihin ja maataloihin, kesäasunnot pieniin koteihin ja viinitiloihin. Uusi kotini on noin 25 kilometrin päässä Montevideosta, ja käyn koulua noin kahdeksan kilometrin päässä Pandossa. Perheeni täällä on aivan ihana, siihen kuuluvat kuusi päivää nuorempi pikkuveli, isä, äiti, isovanhemmat ja täti. Perheenvaihto ei ollut helppo tai yksinkertainen prosessi, mutta kuitenkin se oli ehdottomasti paras vaihdon aikana tekemistäni päätöksistä. Uruguayn AFS on niin pieni, että kaupungin vaihtuminen perheenvaihdon yhteydessä on todella yleistä, vaikka ensimmäiseksi uutta perhettä etsitäänkin aina samalta alueelta. Tänne uudelle alueelle sopeutuminen oli kuitenkin mulle helppoa, tunsin hostveljeni ennestään, koulussani täällä on myös islantilainen tyttö AFS:n kautta ja koko Canelonesin departamenton alueella on paljon vaihtareita ja AFS:n vapaaehtoisia. Jo La Palomassa asuessanikin kävin täällä usein AFS:n tapahtumissa ja moikkaamassa kavereita. 

So I changed the city. The ocean and sandy beaches changed to fields and farms, summer mansions to small houses and wine gardens. My new home is about 25 kilometers from Montevideo, and I go to school in Pando which is around eight kilometers from my village. My family is just great, I have a little brother who is six days younger than I am, mom, dad, grandparents and an aunt. Changing families was not an easy process, but it surely was one of the best decisions I have made during my exchange year. AFS Uruguay is so small, that having to change the city when changing family is usual, even though at first they look for the family from nearby the old home. However, for me it was easy to adjust to this new place and family, because I already knew my host brother, there is a girl from Iceland (also with AFS) in my class and at the Canelones area there is many other exchange students and volunteers of AFS. Already when I lived in La Paloma I often came here to visit my friends and to take part in AFS events. 

La Rambla - Montevideon rannikkoa pitkin kulkeva tie joka erottaa kaupunkin ja hiekkarannan toisistaan


Eräs kaunis sunnuntai-iltapäivä kävimme Montevideossa serkun synttäreillä ja samalla kahdessa tärkeässä turistikohteessa, eli ramblalla, joka on siis rantaa pitkin Montevideon keskustaan kulkeva tie, sekä Parque Batlle -puistossa kaupungin keskustassa! Erityisesti la rambla on niin kaunis! Voisin ihan hyvin asua Montevideossa, vaikka tietysti esimerkiksi Helsinki kokonaisuudessaan on paljon paremmassa kunnossa ja siistimpi, täällä Suomeen verrattuna kaikki ympäristöasiat ja esimerkiksi kierrätys tulevat kovasti jäljessä. Ja tietenkin Montevideo on aika kaukana Suomesta jos miettii... 

One beautiful Sunday evening we went to Montevideo to go to the birthday party of my cousin and to visit two important tourist attractions in the heart of the city. I saw the Montevideo -sign at the rambla (road by the beach) and a park called Parque Batlle. I just love Montevideo it's so beautiful, especially la rambla! I could live there! Helsinki is cleaner, that's true and in some other environment things in Finland the things are in much better condition. And if you start thinking about it, Finland is pretty far from Montevideo...


Parque Batlle con mi hermanito

Toinen tädin kissoista <3

Tää kuva on otettu sinä päivänä kun saavuin! - Ilo paistaa mun kasvoilta ja ehkä veljenkin :D

Tädin iso kollikissa jolla on kuulemma samanväriset silmät kun mulla :D

Eräänä viikonloppuna kutsuttiin vaihtarikaverit kylään ja mun veli otti meistä kuvia läheisellä viinitilalla! <3


<3

Uusi kouluni on siis katolilainen yksityiskoulu, jossa opetuksen laatu on Uruguayn mittakaavassa todella hyvää, vaikka tietenkin suomalaiseen maailman parhaaseen koulutusjärjestelmään tottuneena olenkin aika kriittinen ja pienenkin tarkastelun jälkeen huomaan useita asioita jotka voisi tehdä paremmin tai yksinkertaisemmin ja seurauksena olisi oppilaiden kannalta helpommin ymmärrettää opetus. Olen samalla luokalla kuin veljeni ja islantilainen Agnes, ja luokkamme erikoistuu lääketieteeseen ja biologiaan. Uruguayn lukiojärjestelmä on jaettu orientaatioihin, kuten biologia, humanistiset aineet, taide ja fysiikka/matematiikka. Viimeisellä luokalla ennen yliopistoa erikoistutaan esimerkiksi lakiin, lääketieteeseen tai tekniikkaan. Vaikeustaso on suunnilleen suomalaista yläkoulua ja lukiota vastaava, joissakin aineissa ollaan lukion syventävien kurssien tasolla ja joissakin taas kahdeksannen luokan tietotaidolla pärjää vallan hyvin. 

My new school is catholic private school, where the quality of teaching is really good compared to the average in Uruguay, even though as I'm used to the Finnish world-class education, I easily give an account about things that could be done other ways so that it would be easier to understand for the students. I'm at the same class with my brother and Agnes from Iceland, and our class specializes in medicine and biology. The high school in Uruguay is divided into orientations such as biology, humanistic sciences, arts, physics and mathematics. During the last year of high school (senior year) it's possible to pick more specialized orientations such as law, medicine or engineering. Difficulty level is about the same as secondary or upper secondary schools in Finland, in some subjects the level is similar to the difficult courses of upper secondary, but in some subjects it's about the same as in eight grade. 

Kokonaisuudessaan kokemus yksityiskoulusta on saanut miettimään paljon uruguaylaisten lapsien ja nuorten mahdollisuuksia koulutuksen ja ihan elämän suhteen. Täällä julkisista kouluista tulevista ne, jotka jatkavat yliopistoon ja valmistuvat, ovat todella harvassa. Eikä ihme, sillä julkisen puolen kouluissa opettajatkin puuttuvat usein eikä opetuksen taso päätä huimaa. Joillakin lapsilla ei ole mahdollisuutta tehdä lukiota loppuun, koska vanhemmat tarvitsevat heidän työpanostaan taloudellisista syistä jo paljon aiemmin. Puhumattakaan tilanteesta, jossa lapsella on jokin oppimisvaikeus, ongelmia kotona tai hän kärsii koulukiusaamisesta, sillä erityisopetusta, kuraattoreita tai koulupsykologeja ei ole, tai ne ovat todella kalliita eli ulottumattomissa. 

In its entirety, the experience of going to a private school has put me to think a lot about the opportunities Uruguayan children have considering their education and life. Here those people, who come from public schools and continue to university graduating successfully are really rare. That's not a surprise, because even the teachers are absent from high schools in a daily basis, the level of the quality of teaching is not really high. Some children don't have the opportunity to go through high school, because their family needs the money from their work already before, due to economical reasons. Not to mention a case, where a child suffers from difficulties in learning, problems at home or he/she suffers from bullying, because there are no special needs teaching, school social workers or school psychologists available, or if so, they are incredibly expensive i.e. beyond reach.

Hyvään tulevaisuuteen ovet ovat auki, jos on varaa yksityiskoulun kuukausi- ja lukukausimaksuihin ja esimerkiksi yksityisiin englannin kielen tunteihin, koska koulun englannin kielen opetus on yhtä tyhjän kanssa. Useimmat esimerkiksi nykyisen luokkani hyvin menestyvistä oppilaista käyvät vielä lisäksi vaikkapa fysiikan yksityistunneilla. Tämä kaikki laittaa miettimään tilannetta Suomessa, ilmaista koulutusta ja ennen kaikkea mahdollisuutta erityisopetukseen. Tai vaikkapa KiVa-koulu -projektia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Suomessakin näistä löytyy vielä korjattavaa, mutta asiat ovat kuitenkin todella hyvin. Luinkin juuri lehdestä, kuinka Argentiinan koulut alkavat nyt soveltaa suomalaista KiVa-koulua alakouluissa! :) Myös Uruguayn ja Suomen yhteistyöhönkin kuuluvat UPM:n ja paperitehtaiden lisäksi suomalaisen koulutusosaamisen ja erityisesti koulukiusaamiseen liittyvien toimintatapojen ottaminen käyttöön täälläkin.


The doors to good future are open, if the family has enough money to pay the cost of private education and for example private classes of English, because the English teaching in schools is mostly of bad quality. In addition, many of the good students from my class for example, take private classes of other subjects such as physics or mathematics, as well. This all makes me think about the situation in Finland, the free education we have and the opportunities of for example getting special help through special needs teaching. Or the KiVa - koulu -project there is to prevent bullying in schools. Of course in Finland too we have numerous things that still could be done better, but the things still are in a really good level already. I just read from a newspaper that Argentinian elementary schools will now start using the KiVa - koulu -program in their schools! :) Also part of the cooperation of Uruguay and Finland is also going to be using some of the Finnish knowledge in education and teaching in Uruguayan schools, besides the paper factories and UPM. 

Pikkuveli! <3  Tässä kuvassa myös meidän koulupuku!
Pääsiäisviikolla oltiin veljen ja isonvanhempien kanssa muutama päivä kesämökillä La Tunassa tässä Canelonesin eli siis Río de La Platan rannikolla. Merenranta on täälläkin aivan yhtä ihana kuin La Palomassa, se raikas tuuli ja simpukankuoret varpaiden alla. Mun valokuvaaja-veli otti musta joitakin kuvia, muutama niistä tuossa alla :) Pitkäperjantaina täällä syötiin perinteisesti mämmin sijasta kalaa, lihaan ei koskettu, vaikka muuten se on ihan jokapäiväistä ruokaa. 

During the Holy Week we spent a few days at the beach house at La Tuna with my brother and grandparents. It's located right here at the coast of the departamento of Canelones, at the coast of Río de La Plata. I just love the beach so much, it's the same here as in La Paloma, the fresh wind from the ocean and seashells under your feet. My photographer-brother took some photos of me, some of them here :) On the Good Friday here we traditionally ate fish instead of meat, even though normally meat is the most common everyday food.



- Santa Lucía del Este, Canelones, Uruguay (haaveilen Uruguayn kartasta, johon merkitsen kaikki paikat joissa olen käynyt! :D)



Virgen del Verdún, Minas, Lavalleja, Uruguay

Postauksen viimeinen kuva on eiliseltä reissulta viereiseen Lavallejan departamentoon ja sen pääkaupunkiin Minasiin. Kävimme ensin syömässä jossain ihan pellon keskellä maaseudulla sijainneessa ravintolassa, ja harmittelen kovasti että lounaaksi tarjotuista pihveistä kuva jäi ottamatta, siinä oli meinaan pihvillä kokoa ison lautasen verran! Jatkoimme sitten koti Minasia ja kiipesimme Virgen del Verdún -nimisen kukkulan (n. 380m, Uruguayssa todella korkea :D) huipulle ja ihastelimme sieltä auenneita maisemia. Kuten kuvasta näkyy, Uruguay on suurimmaksi osaksi tasaista maaseutua, peltoa ja siellä täällä on jokunen lehmä.

The last pic of this post is from yesterday's trip to the departamento of Lavalleja and its capital Minas. At first we ate in a restaurant totally in the middle of fields and countryside, and I feel bad I didn't take picture of the size of the steak - it was huge! Later we continued to Minas and climbed a hill called Virgen del Verdún (about 380m, here in Uruguay it's lot :D) The landscape from up there was really beautiful. As you can see from the photo, Uruguay is mostly really flat countryside, fields and in some places you might find some cows.  
Paljon terveisiä Suomeen, olette mun ajatuksissa vaikka lähenevä paluu herättääkin ristiriitaisia tunteita...


<3 Martta

martes, 11 de abril de 2017

VIAJE A TACUAREMBÓ

¡hola a todos!

Kirjoitan teille viimeinkin jo 12.3 AFS:n kanssa tekemästämme reissusta Tacuarembóon keskelle uruguaylaista maaseutua ja campesinaa. Jo matkaa edeltävänä päivänä kokoonnuimme Canelonesiin uusiseelantilaisen Nikkitan kotiin ja illanvieton jälkeen aamuneljän herätys otti hiukan koville varmasti jokaisella. Pikkubussissa oli tunnelmaa, vaikka olimmekin kovin unisia ja väsyneitä. 

Tacuarembóssa meitä odotti Fiesta de la Patria Gaucha -festivaali joka esitteli Uruguayn Gauchojen perinteistä kulttuuria sekä retki Valle Eden -nimiselle luonnonsuojelualueelle. Patria Gaucha oli hieno kokemus ja opimme lisää tästä perinteisestä uruguaylaisesta kulttuurista. Retki Valle Edeniin tuli meille kaikille yllätyksenä, tai sitten se oli vain ehkä mennyt meiltä kokonaan ohi. Paikka oli kuitenkin kaunis! Ja näimmehän ihan luonnossa valtavan hämähäkinkin! Nautin maaseudun rauhasta, peltojen laajuus ja tasaisuus muistutti Pohjois-Dakotan ja Montanan preeriaa, vaikka lypsylehmiä ja lihakarjaa täällä onkin huomattavasti enemmän alueen kokoon verrattuna.  

Finally I'm going to write you about the trip we made to Tacuarembó with AFS. Already the day before travelling we met at the house of Nikkita of New Zealand in Canelones and after spending the night together and having fun waking up at 4am was kind of hard. 

In Tacuarembó Fiesta de la Patria Gaucha and the nature reserve of Valle Eden were waiting for us. Patria Gaucha is an annual festival demonstrating the original culture of Uruguayan gauchos, and it was cool to learn more about that and at the same time about their traditions and everything behind the Uruguayan culture. The visit to Valle Eden was a surprise to us, or probably we just hadn't realized or listened when we were told about it, but at least the place was really pretty! And we saw a huge spider in the nature! I really enjoyed the peacefulness of the countryside, the landscape there is almost as flat and wide as the prairies of North Dakota and Montana. Anyway, here are more cows and bulls in considerably smaller area. 

Uruguay, Norway, Thailand, Denmark, Finland, Canada, New Zealand, Hungary, Uruguay

:O

Uruguayn lippu, Tacuarembón departamenton lippu ja Gauchojen perinteinen lippu "libertad o muerte" eli "vapaus tai kuolema" joka on nykyisin myös Uruguayn valtion motto.


Asado - grillattu liha, Argentiinan, Uruguayn ja Etelä-Brasilian perinteisin ruoka. 


Pienestä pitäen!

Espanjankielinen Raamattu 1800-luvulta.

Patria Gauchan aluelle oli rakennettu myös kirkko ja kappeli, katolinen uskonto on tärkeässä osassa gauchojen kultturia. 

Kuvassa Gauchojen perinteistä vaatetusta. Naisen kädessä rebenque eli hevosen kurittamiseen käytettävä raippa. Aikuisen miehen pukuun kuuluu myös suuri puukko vyöllä.




New Zealand, Norway, Finland, Hungary, Canada




Matkustin Tacuarembóon vain päivä perheen vaihtamisen jälkeen, nyt siitäkin on kulunut jo kuukausi, enkä voisi olla onnellisempi tästä perheestä! Kaikki on todella hyvin ja odotan innolla, mitä näillä kolmella jäljellä olevalla kuukaudella on vielä minulle tarjota! Suunnitelmissa on vielä ainakin reissu Buenos Airesiin! <3 Seuraavassa postauksessa laitan kuvia Montevideosta, kerron hieman lisää uudesta katolilaisesta koulustani ja arjestani täällä. 

I travelled to Tacuarembó only a day after changing family, now it's been already a month since that. I couldn't be happier with my new family! Everything is going really fine and I'm looking forward to what these three months I have left still have to offer for me. At least a trip to Buenos Aires is planned! <3 In the next post I will put photos from Montevideo, tell something more about my catholic high school and everyday life here. 

besitoss, Martta